torstai 29. toukokuuta 2014

Synnytyskertomus

Vihdoinkin mä pääsen oikeen paneutumaan tähän postaukseen. Pitkäänkin se onkin luonnoksena pyörinyt ja päässäni olen sitä viimeistellyt ja miettinyt, mutta aina se vaan jää muiden juttujen jalkoihin... Nyt se kuitenkin on prio yksi, joten olkaa hyvä :)

5.1 alko jo hieman siis enteilemään, siitä enemmän tässä postauksessa.

6.1

Sunnuntai-maanantai välisenä yönä alkoi supistelemaan suht tasaseen tahtiin öbaut puol kolme...oltiin koirien kaa anoppilassa yötä ja siellä mä sit yritin puhista mahd hiljaa ettei kukaan herää, varsinkaan koirat. Ei löytynyt intoa siihen, et joku viel ravais perässä. Vähän vaille 7 rupesin kellottaa suppareita ja +/- 5min mentiin koko ajan. Puol 9 soitto HYS:iin, jossa kätilö: "Niin no paljos sulla oli se kohdunkaulan pituus?Niin no...Kyllä sä itse tiedät tulla sit ku siltä tuntuu.Tuut sit ku tuut, mä otan sun kansion tähän esiin kuitenkin valmiiks."
Mitä kun en helv.. tiedä et millon tuun???Ei mulla ollut vieläkään sellasta kipuu, et oisin puhumisen lopettanu. Markus kuitenkin oli sitä mieltä, et suihku ja sit lähetään käymään.

Hyvinkäälle päästyä n klo 10:30 suoraan käyrille ja lääkärin odottamista...Sykkeet bebeillä hyvät ja tadaaa kohdunkaulalla EI muutosta. JUST!!! Kätilö passitti meidät kävelee portaita ja ulos, koska liike oli ainut missä mua ei oikeestaan sattunu niin paljoo.
Sit me käveltiin, käveltiin, käveltiin ja käveltiin....


Monitori

Klo 14 oli vuoronvaihto ja se tarkoitti käyriä ja arviointia. Meille tuli uus kätilö joka oli sit sitä mieltä että ehkä kotiin mentäis vielä kun ei mitään tapahdu. Kysyin sitten et ku mulle on noita LOOP-hoitoja tehty, niin vaikuttaako se? Ei kuulemma mitenkään tai jos vaikuttaa niin  vain nopeuttamalla synnytystä. Kas kun mulla oli iha eri mielikuva, nooo....


Jaksaa jaksaa

Klo 16 mun kivut rupes yltyy eikä käyrillä eli paikallaan olo auttanu yhtään. Sainkin sitten kauratyynyjä ja kipupiikin lihakseen. Puol kuuteen asti noi jeesas, mut sit oli pakko soittaa taas hoitaja. Kätilö tuli, teki tutkimuksen, okei muutosta tapahtunut mutta hyvin vähän --> kipupiikin loppuannos lihakseen ja kokeilemaan et jeesaisko amme.
Aaah, se tunne kun lämmin vesi ympäröi ja hetkeksi unohdat sen kivun. Jep, hetkeksi....Terävimmän kärjen se supistuksista vei, mutta...2h mä lilluin sielä ja sit vaihtuikin jo taas kätilö.

Sit se tapahtu, saatiin ihana oldschool-kätilö, joka oli tässä ammatissa ollut vuodesta 76 tai 78. Siis aivan ihana!!! Mun kivut ja olotila otettiin ekaa kertaa kunnolla huomioon, koko ajan kerrottiin et mitä vaihtoehtoja on ja miten nyt jatketaan. Koska ammeesta ei oikeestaan ollut hyötyä, niin päätettiin siirrosta saliin ja epiduraalin laittoon, kivusta kyynelehtivää äitiä kun kukaan ei halua katsoa. Päätinkin uusia kysymykseni LOOP-hoidosta ja tadaa, nyt se syy löyty!! Tämän takia homma kestää, kohdunsuulla on arpikudosta joka jarruttaa avautumisvaihetta. Mutta kun tämä jarruhetki on ohi, niin sit voikin ruveta tapahtuu ja nopee.
No kamat kantoon ja synnytyssaliin! Kivut rupes oleen jo sillä rajalla et mä oikeesti olin valmis heittää hanskat tiskiin.
Epiduraali mulle laitettiin n. klo 23:30 ja aaaaaaaaaaaaah, se taivas!!!!Ei kipuja, vaan mulla oli jopa mahikset nukkua. Kalvot puhkaistiin A:lta klo 23:55, sen jälkeen sai ottaa iisisti. Mä nukahdin ja seuraavan kerran ku heräsin, niin pitiki ruveta ponnistaa.


Lopen väsynyt pallomaha

7.1

Ponnistusvaihe alkoi mulla 5:20 ja ihan oikeesti se tuntu kestävän ikuisuuden. Epin vaikutus loppui ja mä oikeesti olin sitä mieltä, et nää ei synny ikinä. Sain vielä kohdunkaulan puudutteen, kun tuntui oikeesti niin pahalta ne kivut.

7 aamulla vaihtui työvuoro ja mä ponnistelin vieläkin!! Siinä vaiheessa, kun kätilöt sano, et jaksaa jaksaa, niin teki mieli huutaa takas, et "EI VAAN JAKSA!!!" Ei ollu enää kyse siitä ettenkö haluaisi, mutta oikeesti kun voimat oli jo niiiiiin loppu. Lopult ataustalla ollut lääkäri oli sitä mieltä, että mä oikeesti oon jo tosi poikki ja otetaan imukuppi avuksi.

7:20 lääkäri asetti sitten Kiwi kupin ja avustuksella Joel syntyi 7:30. Hetken sain pitää pikkumiestä sylissä, mutta sitten alettiin valmistelemaan neidin syntymää.

Aappa oli tosi tosi ylhäällä, joten katottiin vaan, ettei pääse kääntymään RT:stä pois ja sanottiin et täytyy ponnistella neitiä alemmas, jotta saadaan puhkastua kalvot. mutta että tässä saattaa sit kestää.

Mulle lisättiin oksitosiiniä ja ekalla ponnistuksella kalvot puhkes ja sit se olikin menoa. Muutama ponnistus ja neiti oli ulkona. Aappaa en saanu syliin,koska meni n. 30s ennenkuin neiti rääkäisi ja sen jälkeen vietiin suoraan toiseen huoneeseen. Onneksi happisaturaatiot oli molemmilla hyvät ja saatiin tyypit melkein heti takas viereen <3 Sit aamupala ja suihku (ai jessus, et se oli jees!!). 


Happisaturaatiomittareiden kanssa

Siinä ne nyt vihdoin on


Ekan yön olin jaetussa huoneessa, mut sit saatiin perhehuone ja päästiin aloittamaan elämä perheenä kunnolla. 


luuv


Isi ja Joel


Tässä tää nyt oli. Vihdoin ja viimein! 
Iso kiitos vielä Hyvinkään sairaalan hlökunnalle! Saatiin paljon neuvoja, niksejä ja käytännön opastusta. Ihania tyyppejä siellä!!! Suosittelen.

30h tiukkaa duunii josta siis reilu 2h mä ponnistin ja tuloksena kaksi maailman rakkainta pikkutyyppiä, jotka juuri nyt huutelevat aamupäikkäreiden perään, joten äiti velvollisuudet kutsuvat. 

Ensi kertaan!!

Jäikö jotain kertomatta? Kysymyksiä saa esittää. :)

-Karoliina-

7 kommenttia:

  1. Kiva lukea sun kokemus :) itsellä kumminkin sama tilanne joka kumminkin hoidettiin täysin eri tavalla. -krista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida mikään synnytys olla samanlainen :) niin monta ku on kätilöitä niin yhtä monta on synnytyksiä :) menikö sulla kuitenkin hyvin?

      Poista
  2. Noniin vihdoinkin :D

    Aikamoisen maratoonin tosiaan joo jouduit vetää, mutta onneksi molemmat tuli kuitenkin alakautta. Se nyt olisi vielä puuttunut, että toinen olisi otettu sektiolla vaikka niinhän on monille käynytkin.

    Ihan joutui lukiessa herkistymään, kun en tule enää kokemaan ikinä tuota samaa ;) <3

    VastaaPoista
  3. Oliko sulla molemmat pienet raivotarjonnassa? En löytänyt blogistasi äkkiseltään tarjonnasta mitään.. itselläni tässä kuukauden sisään la. ja synnytyspaikaksi valittuna Hyvinkää. A rt ja B pt..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja onnea ji etukäteen! Joo, molemmat olivat rt. Synnytyksen aikana kyllä epäilivät että B olisi kääntynyt mutta olivat sitten väärässä. Hyvinkää on ihana paikka ja kätilöt loistavia!

      Poista
  4. Kiva kuulla, kun ihmisillä vaikuttaa olevan aika kahtiajakautuneet mielipiteet hyvinkään sairaalasta. Ihanaa, että löytyy näitä blogeja, joilla raskaus samantyyppinen kuin itsellä ja positiivisia juttuja kaksosarjesta :)

    VastaaPoista