Synnytyskertomus

Vihdoinkin mä pääsen oikeen paneutumaan tähän postaukseen. Pitkäänkin se onkin luonnoksena pyörinyt ja päässäni olen sitä viimeistellyt ja miettinyt, mutta aina se vaan jää muiden juttujen jalkoihin... Nyt se kuitenkin on prio yksi, joten olkaa hyvä :)

5.1 alko jo hieman siis enteilemään, siitä enemmän tässä postauksessa.

6.1

Sunnuntai-maanantai välisenä yönä alkoi supistelemaan suht tasaseen tahtiin öbaut puol kolme...oltiin koirien kaa anoppilassa yötä ja siellä mä sit yritin puhista mahd hiljaa ettei kukaan herää, varsinkaan koirat. Ei löytynyt intoa siihen, et joku viel ravais perässä. Vähän vaille 7 rupesin kellottaa suppareita ja +/- 5min mentiin koko ajan. Puol 9 soitto HYS:iin, jossa kätilö: "Niin no paljos sulla oli se kohdunkaulan pituus?Niin no...Kyllä sä itse tiedät tulla sit ku siltä tuntuu.Tuut sit ku tuut, mä otan sun kansion tähän esiin kuitenkin valmiiks."

Mitä kun en helv.. tiedä et millon tuun???Ei mulla ollut vieläkään sellasta kipuu, et oisin puhumisen lopettanu. Markus kuitenkin oli sitä mieltä, et suihku ja sit lähetään käymään.

Hyvinkäälle päästyä n klo 10:30 suoraan käyrille ja lääkärin odottamista...Sykkeet bebeillä hyvät ja tadaaa kohdunkaulalla EI muutosta. JUST!!! Kätilö passitti meidät kävelee portaita ja ulos, koska liike oli ainut missä mua ei oikeestaan sattunu niin paljoo.

Sit me käveltiin, käveltiin, käveltiin ja käveltiin....

Monitori

Klo 14 oli vuoronvaihto ja se tarkoitti käyriä ja arviointia. Meille tuli uus kätilö joka oli sit sitä mieltä että ehkä kotiin mentäis vielä kun ei mitään tapahdu. Kysyin sitten et ku mulle on noita LOOP-hoitoja tehty, niin vaikuttaako se? Ei kuulemma mitenkään tai jos vaikuttaa niin  vain nopeuttamalla synnytystä. Kas kun mulla oli iha eri mielikuva, nooo....

Jaksaa jaksaa

Klo 16 mun kivut rupes yltyy eikä käyrillä eli paikallaan olo auttanu yhtään. Sainkin sitten kauratyynyjä ja kipupiikin lihakseen. Puol kuuteen asti noi jeesas, mut sit oli pakko soittaa taas hoitaja. Kätilö tuli, teki tutkimuksen, okei muutosta tapahtunut mutta hyvin vähän --> kipupiikin loppuannos lihakseen ja kokeilemaan et jeesaisko amme.

Aaah, se tunne kun lämmin vesi ympäröi ja hetkeksi unohdat sen kivun. Jep, hetkeksi....Terävimmän kärjen se supistuksista vei, mutta...2h mä lilluin sielä ja sit vaihtuikin jo taas kätilö.

Sit se tapahtu, saatiin ihana oldschool-kätilö, joka oli tässä ammatissa ollut vuodesta 76 tai 78. Siis aivan ihana!!! Mun kivut ja olotila otettiin ekaa kertaa kunnolla huomioon, koko ajan kerrottiin et mitä vaihtoehtoja on ja miten nyt jatketaan. Koska ammeesta ei oikeestaan ollut hyötyä, niin päätettiin siirrosta saliin ja epiduraalin laittoon, kivusta kyynelehtivää äitiä kun kukaan ei halua katsoa. Päätinkin uusia kysymykseni LOOP-hoidosta ja tadaa, nyt se syy löyty!! Tämän takia homma kestää, kohdunsuulla on arpikudosta joka jarruttaa avautumisvaihetta. Mutta kun tämä jarruhetki on ohi, niin sit voikin ruveta tapahtuu ja nopee.

No kamat kantoon ja synnytyssaliin! Kivut rupes oleen jo sillä rajalla et mä oikeesti olin valmis heittää hanskat tiskiin.

Epiduraali mulle laitettiin n. klo 23:30 ja aaaaaaaaaaaaah, se taivas!!!!Ei kipuja, vaan mulla oli jopa mahikset nukkua. Kalvot puhkaistiin A:lta klo 23:55, sen jälkeen sai ottaa iisisti. Mä nukahdin ja seuraavan kerran ku heräsin, niin pitiki ruveta ponnistaa.

Lopen väsynyt pallomaha

7.1

Ponnistusvaihe alkoi mulla 5:20 ja ihan oikeesti se tuntu kestävän ikuisuuden. Epin vaikutus loppui ja mä oikeesti olin sitä mieltä, et nää ei synny ikinä. Sain vielä kohdunkaulan puudutteen, kun tuntui oikeesti niin pahalta ne kivut.

7 aamulla vaihtui työvuoro ja mä ponnistelin vieläkin!! Siinä vaiheessa, kun kätilöt sano, et jaksaa jaksaa, niin teki mieli huutaa takas, et "EI VAAN JAKSA!!!" Ei ollu enää kyse siitä ettenkö haluaisi, mutta oikeesti kun voimat oli jo niiiiiin loppu. Lopult ataustalla ollut lääkäri oli sitä mieltä, että mä oikeesti oon jo tosi poikki ja otetaan imukuppi avuksi.

7:20 lääkäri asetti sitten Kiwi kupin ja avustuksella Joel syntyi 7:30. Hetken sain pitää pikkumiestä sylissä, mutta sitten alettiin valmistelemaan neidin syntymää.

Aappa oli tosi tosi ylhäällä, joten katottiin vaan, ettei pääse kääntymään RT:stä pois ja sanottiin et täytyy ponnistella neitiä alemmas, jotta saadaan puhkastua kalvot. mutta että tässä saattaa sit kestää.

Mulle lisättiin oksitosiiniä ja ekalla ponnistuksella kalvot puhkes ja sit se olikin menoa. Muutama ponnistus ja neiti oli ulkona. Aappaa en saanu syliin,koska meni n. 30s ennenkuin neiti rääkäisi ja sen jälkeen vietiin suoraan toiseen huoneeseen. Onneksi happisaturaatiot oli molemmilla hyvät ja saatiin tyypit melkein heti takas viereen <3 Sit aamupala ja suihku (ai jessus, et se oli jees!!). 

Happisaturaatiomittareiden kanssa

Siinä ne nyt vihdoin on

Ekan yön olin jaetussa huoneessa, mut sit saatiin perhehuone ja päästiin aloittamaan elämä perheenä kunnolla. 

luuv

Isi ja Joel

Tässä tää nyt oli. Vihdoin ja viimein! 

Iso kiitos vielä Hyvinkään sairaalan hlökunnalle! Saatiin paljon neuvoja, niksejä ja käytännön opastusta. Ihania tyyppejä siellä!!! Suosittelen.

30h tiukkaa duunii josta siis reilu 2h mä ponnistin ja tuloksena kaksi maailman rakkainta pikkutyyppiä, jotka juuri nyt huutelevat aamupäikkäreiden perään, joten äiti velvollisuudet kutsuvat. 

Ensi kertaan!!

Jäikö jotain kertomatta? Kysymyksiä saa esittää. :)

-Karoliina-

We are here!!!

Speedy&Gonzales ovat saapuneet valloittamaan koko maailman!!! <3

7.1.14 on virallinen syntymäpäivä ja faktat ovat: 

A= poika 48cm, painoa 2588g, nuppi 34,5cm

B= tyttö 46cm, painoa 2106g ja nuppi 33cm

Lisää juttuja jahka päästään kotio.... Nyt äiti vähän lepää, koska pienet sydäntenvaltaajatkin nukkuu :)

-Karoliina-

Käyriä ja supistuksia

Pieni välipäivitys...Viime yö meni sitten "hieman" katkonaisesti, tunnin välein maha ihan pinkeenä ja mähän tietty herään tähän.

Ysin aikaan heräsin sit aamupalalle ja sama meno jatkuu. Lisäksi saan mukaan alavatsan polttelun. Ei niin säännöllistä, mutta vähän väliä.

Kahteentoista asti kattelin tilannetta, sit mösjöö hereille ja soitto Hyvinkäälle. Lyhennettynä kätilön keskustelu puhelimessa.

"Monesko raskaus?no ekat supistukset voi kestää kuule kauan. Onko ollu muita oireita?kauan jatkunu?Mitkäs viikot sulla olikaan?Ai kaksoset?Ootas hetki....Joo tuu käymään, neuvolakortti ja muut sairaalakamppeet mukaan. kyl te varmaan pääsette kotiin, mut ei noista kaksosista tiiä"

No me pakattiin sairaalakassi loppuun, koirat anoppilaan hoitoon ja auton nokka Hyvinkäälle. 

Pienen haastattelun jälkeen käyrille, joilla oltiin sellai vajaa tunti (sopivasti just vuoronvaihto menossa) ja sit tulee lääkäri. Supistuksia oli piirtynyt käyrille, joten tutkitaan lisää...Sisätutkimus ja ultra. Kaula hävinnyt kokonaan, mutta paikat vielä takana ja kiinni. Molemmat yhä RT ja ei oo poju siis kiinnittynyt, koska pysty viel kääntelee päätään. Sekä kätilö että lääkäri "ihastelevat" mun masua. *hih*

Lähettävät meidät kävelemään/ajelemaan/syömään ja sit takas n.puolentoista tunnin päästä (viim.).

Suunnattiin Willaan, käytiin syömäs ja mä sit vähän hipelöimässä pikkupikku vaatteita. Polttoja tulee mun mielestä jopa useammin, mutta kipeämpiä ne ei ole.

Takas sairaalaan, käyrille ja ehditään taas oleen siin noin 50min. Kätilö tulee takas, kehuu pikkuisten sykkeitä ja toteaa samalla että aikas tasaiseen tulee supistuksia. Kokeilee viel kohdunsuun ---> ei muutosta.

Nyt annetaan vaihtoehdoiksi, et jos tuntuu että pärjätään niin saadaan lähteä kotiin, mutta voitas jäädä sinnekin. Noh, mun mielest on kivempi sit relata kotona, jos kerran ei varmasti mitään tapahdu.

Ohjeistus: heti takas, jos vedet menee tai supistukset on sellasii ettei enää kiinnosta niiden aikana puhua. Kätilön sanoin:tervetuloa yöllä tai viimeistään parin pv päästä. Ja siis i-h-a-n-a kätilö!Kerto koko ajan mitä tapahtuu, mitä voi tapahtua, jne....

Mut siis!!!!!!nyt ei mee enää kauaa *jeeeee* Lääkärikin sano, et ne saa tulla jo, ovat jo ihan valmiita tähän maailmaan. <3

Kahtellaan nyt sit et kauan mänöö ;)

-Karoliina-

P.s jostain syystä mun bloggerin kommentointi ei toimi, asetuksista puuttuu puolet :o viisaita vinkkejä? Google + toimii kyllä....

RV 36 ja ultra kuulumiset

Raskausviikko 36.... Vau.fi:n mukaan: 

Tämän viikon alussa sikiö on 33 viikkoa vanha. Jos voisit laittaa sormesi sikiön kämmenelle, niin pieni käsi puristuisi nyrkkiin. Viimeisinä raskausviikkoina sikiö lihoo eniten, jopa yli 200 g viikossa. Sikiö painaa on 2500 g, sen pituus päästä peppuun (CRL) on 31 cm ja koko pituus 42,5 cm.

Mulle riitti mielikuva pienestä kädestä, joka puristuu nyrkkiin..Awwww....Mami on ihan sulaa vahaa...

JoulupalloJA :D

Meillä olis siis ultra kivasti uuden vuoden aattona ja silloinhan kertymää oli 35+3. Eka mentiin käyrille ja ne oli taas varmaan ihan ookoo...mitään ei sanottu. Kätilö kyseli oloja ja perussairauksista, luki jotain mun täyttämää esitietolomaketta ja tarkisti vielä et toivotaan siis perhehuonetta? "Joo, ku oishan se kaksosten kaa ihan kiva" vastasin ja kätilö ei reagoinu mitenkään. Mitenköhän tääkin pitäs ottaa? Oikeesti en kyl ottanu asiaa mitenkään, mietitään sitä sit ku synnytys on ohi. :)

No sit aattelin, et se ottaa puheeksi synnytyksen, koska siihen ei (toivottavasti ainakaan) oo enää kauaa, mutta jälleen mun kätilö yllätti!

"Mites, ootkos jo ajatellu tota imettämistä? Muistat sit kysyy vaan paljon neuvoja ja apuja, jos tarviit"

-Hmmmm....Jooo en nyt hirveesti, ku en oo ees synnytystä viel sen kauheemmin pohtinu..Mut joo, oishan se kiva pystyy imettämään....

"No senhän sit näkee, kun sen aika on...."

-Niiin.....

"no mut joo, käyrät on ihan hyvät, niin pääsette kohta sinne ultraan, menkää odottaa tohon aulaan"

Et siinäpä sit sekin :D :D

Ultrassa oli jälleen kerran uusi lääkäri, en osaa ees sanoa että oliko erikoislääkäri vai ei...Jo ekasta lauseesta asti mun mielestä "tyhmin" lekuri tähän asti. Noh, elämä on :)

Kyseli mun vointia ja kerroin, et on ruvennut nyt muutaman päivän aikaina tulee enemmän oireita:

- supistukset on voimakkaampia, ei kipeitä, mutta pakko pysähtyy ja vähän hengitellä

- lauantaina limatulppa-epäily (en oo tietty ihan varma, mut jotain siihen suuntaan ainakin)

- jaloissa turvotusta

- aikamoista pönkemisä ollu noilla kahella

(muita oireita mitä on ilmenny on ollu sit et mun nenä on ihan tukossa, nukun tosi tosi hyvin, hikee pukkaa koko ajan ja muutaman kerran yöllä on alavatsaa poltellu)

Lääkäri ei oikeestaan sanonu mitään asiaan, totes vaan et tutkitaan. :)

Kohdunkaulalla ei ollu tapahtunut mitään lyhenemistä!!!Sentti puoltoista on kuulemma pituutta ja suu on kiinni (äippäkorttiin merkattu rasti sit viel kiinteä/pehmeä väliin???).

A-vauva on todella alhaalla, pään kuulemma tuntee ja mulle jäi käsitys että pikku herra olisi myös siis kiinnittynyt. Eli jotain positiivista.

Lekuri oli TOSI kovakouranen ja varmaan näki mun ilmeestä, et ei hirveen kivalle tuntunu, ku sit silleen hymyn kera totes, et "tää ei varmaan tunnu enää hirveen kivalle" No joo EI!!

Selvisin kuitenkin ja sit päästiin kurkkii masukkeja. Kovasti ne siel heti liikuskeli ja vettä oli molemmilla hyvin ja siis molemmat RT.

A tosiaan niin alhaalla et aluks ei saatu kunnolla ees pään mittoja, mut mitattiin B välissä ja sit uus yritys A:n kanssa tuotti tulosta, 

Mähän toivoin, et oltais menty yli 2kg eli sellasta +300g/2vko molemmille, jotta päästäs sinne "isompien" sarjaan jo.

Speedy & Gonzales yllättivätkin äipän ihan täysin ja painoa oli tullu ihan huimasti!

A oli nyt 2330g (muutosta kahden viikon takaiseen +575g!!!!!) ja 

B oli 2240g eli +408!!!! Mein pienet suuret asukit! Nyt ollaan ylpeitä, enää pari sataa grammaa niin 2,5kg rajapyykki on rikki. *jeij*

Käy tyypeillä kyllä tila ahtaaksi:

Kuva babycenter.com

Mut joo synnytyksestä ei puhuttu mitään ultraavan lekurinkaan toimesta, totesivat vaan että otetaan seuraava kontrolli aika kahen viikon päähän rv 38:lle.

Mä olin kyl oikeesti vähän pettynyt... Mä aattelin, et jotain "suurempaa" ois tuol alhaal jo tapahtunu tai et oltais ees puhuttu synnytyksestä. Kai se on sit se, et ku mulla ei ole ollut mitään ongelmia tms niin ei tarvii miettii käynnistelyä tai muutakaan.

Ei sais valittaa, mut rupee tää etureppu jo vähän ahistaa. Toisaalta haluis, et noi kaks sais kasvaa mahassa mahd pitkään, jotta ei olis sit mitään ongelmia syntymän jälkeenkään, mut sit taas toisaalta iha just ollaan täysaikasia ja äiti on jo vähän "kyllästyny" tähän mahaan. Plus et mä HALUUN jo nähdä noi kaks!!!Ja varmasti muutkin lähipiirissä. :)

Mut ehkä toi ronkkiminen edesautto jotain ;) ja nyt voi sit iha hyvin mielin kävellä koiruuksien kaa vähän pitempää lenkkiä, siivota enemmän ja taidan käydä saunassakin pari kertaa :D 

Loppiaisen aika ois just kiva syntymäpäivä....tai sit 11.1, koska sit on 37+0 ja enää ei olla keskosia. :)

Onkos teillä arvauksia syntymä ajankohdasta? Tai sellasii omia oireita lähestyvästä synnytyksestä?

-Karoliina- 

Kohtalo?

Mein kk vanha iPad sanoi itsensä irti.....
Sen näyttö tuli täyteen viivoja ja meni ihan pimeeks *ärräpäitä*

Eipä auttanu muu kuin mennä Elisa shop:iin ja lähettää laite huoltoon.

Joulua edeltävä lauantai, Jumbo ja Elisa shop.....JEP, voitte vaan kuvitella :D

Nyt ei kuitenkaan voinu vaan kippaa asiaa, joten vuoronumero laitteesta -- 01123 oli mun ja sillä hetkellä palveltiin 01112.. Pari hassuu siis ennen mua, onneks vieres on Name it ;)

Tää oli ihan kohtalon järkkäämä juttu, koska just viime yönä mietin et mitäköhän sitä pukis noille kahelle päälle kun lähdetään sairaalasta. No tää oli sit niin love at first sight et ei auttanu vaik kerran jo kävelin pois kaupasta, ovella oli pakko kääntyy takas. 

Seepraaaa...Vielä kun osais päättää et miten nää yhdistää ;)

Vaihtoehto A

Vaihtoehto B

Mut siis pääasia et nää oli vaan jotain niiiiin suloista. Mä tykkään jo niistä Name it:n pinguista(saattaa siis löytyä myös kaapista), mut nää oli viel vähän suloisemmat.

Sithän mun mummo alias Baaba on kutonut myös setit Speedylle&Gonzalesille. Baaba on kutonut niitä aina :) Koko suvun lapset on tullu niis kotiin sairaalasta. Ohje on varmaa jostain 50-luvulta. Se paperikin oli jo sellasta haurasta josta on pitäny otta varmuuskopioit, et jos se hajoo.

Lopuksi ois viel vaarin/ukin/papan ( mikäköhän se noist sit onki?) ostamat haalarit.

Haalarit apinoille ;)

Näillä me tultais siis kotiin....Kaukaloissakin on tietty viel pussit eli onkohan haalarit liikaa??mitä ootte mieltä??

Tulenko siis tulokseen, että iPadin hajoamisella oli myös hyvä puolensa?

Huonompi juttu on että 2-4vko menee huollossa, joka on tosi blaaaah :( 

IPad piti lähteä mukaan sairaalaan eli 2vkoon ei sit ainakaan lähetä. Ja nyt ollaan kotona ton vanhan läppärin ja kännyköiden varassa....Läppärissä ei oo muuta vikaa, mut se hurisee kovempaa varmaan ku pesukone ja on aikas hidas pieni yksilö.

Noh, nautitaan siis ehkä enemmän ihan vaan joulusta, hyvästä seurasta ja ruoasta. Sehän ei ole koskaan huono idea!!

-Karoliina-

Äippäpoli 33+2

Tänää oli kontrolliultra käynti Hyvinkäällä. Ja mä "jouduin" sinne ekaa kertaa yksin. Oudointa oli, et mua oikeestaan jännitti vähemmän kuin sillon ku M on mukana. Tosin luulen sen johtuvan kylläkin siitä, et noi kaks on riekkunu niin paljon vkonloppuna, et kaikki on ok. 

Aluksi pääsin käyrille ja kätilö kyseli fiiliksiä jne. Juteltiin mm siitä, et miten haluisin synnyttää vai oonko ees miettinyt vielä. Mä toivon kyl ihan normi alakautta synnytystä, ku uskon siitä nopeammin paranevani... Sit se kätilö otti kyl puheeks et pahimmassa tapauksessa A tulee alakautta ja B joudutaan leikkaamaan...Joo-o, mä tiedän, mut tiedän myös niitä tapauksia et kaikki on menny tosi hyvin....Mut synnytystavasta keskustellaan kuulemma ens kerralla, ehkä :D 

Hyvinkäällähän mä saan synnyttää vasta 35 vkolla ( no se on jo periaattees ens vko vai laskeekohan ne siel sen silleen et 35+0 eteenpäin??) eli siis jos nyt jotain tulis niin menisin kättärille. Mut siis ei tuu ;) nyt nautitaan joulusta ihan rauhassa eka.

Käyrät oli hyvin samankaltaiset molemmilla, mutta piirsivät kuitenkin erilaista jälkeä. Ja ilm niissä ei ollut mitään poikkeavaa, kun ei kätilö eikä lääkäri niitä kommentoinu sen erikoisemmin.

Siin me pötkötellään

Hauska oli kun lopussa molemmille tuli viel hikka... Hyvin kuuli et mikä on syke ja mikä hikkaa :)

No sit päästiin ultrapuolelle. Mul on kyl ollu hyvä mäihä loppujen lopuks lekureiden kaa, koska tämäkin oli erimukava. Varmaan jopa ehkä kivoin tähän astisista.

Kokeili kohdunkaulan ja totesi vaan, että kaulaa tuntuu olevan ihan hyvin ja kohdun suu on kiinni. Äippäkorttiin ei merkattu mitään, mutta mulle jäi fiilis et nou hätä.

Sit pikkusten pariin....

Molemmat liikku suht paljon ja napavirtaukset oli hyvät. RT on yhä molempien juttu (hyvä hyvä!!)

Kyselin et jos vois yrittää kurkata B:n sukupuolta, kun nyt muutaman kerran on ollut niin siveyden sipuli. Ja jeeee, kyllä se kovasti tytöltä näytti....kolme lääkäriä on nyt näin arvellut, et ehkä se pitää paikkansa <3 

Otetaas sit vähä mittoja. Osa on noin, koska ne tulee multa vaan muistista. :) 

A

*1755g painoa eli viime kerrasta tullu +357g/2 vko

*Reisiluu oli 5,9cm

*Päänympärys ~30cm

B

*1832g ---- +330g 

*Reisiluu oli 6,0cm

*Nuppi ~30cm

Näyttäisi siis vähän siltä et poitsu rupee kirii painossa siskoaan kiinni ja ehkä se menee jopa ohi ;) yhä mietin et ois se synnytys sit helpompi jos A on isompi js "raivaa" tien B:lle. 

Seuraava kontrolliaika saatiin taas parin viikon päähän eli uuden vuoden aatolle. Sillon taas käyrät, verenpaineet jne. Mulla on neuvolakin sinä päivänä, mut täytyy yrittää vaihtaa se vaik edelliselle vkolle. 

Lääkäri arveli et eiköhän nää vkolla 37 lähe syntymään, mut eihän sitä koskaan tiiä. Huomenna sinne oli menos kuulemma kaksosodottaja joka on rv 40 :D et on niitäkin....yliajalle ei kyl kuulemma päästetä ;)

Mutta ensi kertaan taas!!! 

-Karoliina-